05.12.2021 00:00
Satakunnan korkeakoulusäätiön lausunto Satakunnan korkeakoultuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista
Satakunnan korkeakoulusäätiön lausunto Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista
Satakunnan korkeakoulusäätiö kiittää mahdollisuudesta lausua Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportista. Säätiötä on kuultu selvityshenkilön toimesta myös työn edetessä.
Säätiö pitää oman ylipiston perustamista Satakuntaan edelleen tavoittelemisen arvoisena pitkällä tähtäimellä. Korkeakoulutuksen trendit sekä Suomessa että muualla ovat muuttuneet ja tulevat aina muuttumaan ajassa. Myös pieniä yliopistoja perustetaan ja niissä tehdään huippututkimusta ja annetaan laadukasta koulutusta. Poliittinen ilmapiiri elää niin ikään ajassa.
Satakunnan väestöpohja yksin ei nykyisellään riitä oman yliopiston ylläpitoon. Säätiö huomauttaa kuitenkin, että yliopisto on vetovoimatekijä, mikä on nykyisissäkin yliopistokaupungeissa kääntänyt väkiluvun kasvuun erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Niin ikään etäyhteyksien jatkuva kehittyminen ja niiden hyödyntäminen mahdollistavat laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen fyysisistä etäisyyksistä riippumatta.
Oma yliopisto loisi alueen koulutuspolitiikkaan vakautta, mutta toisaalta mahdollista aluelähtöisen ketteryyden esimerkiksi alueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi.
Satakunnan korkeakoulusäätiö yhtyy näkemykseen, että yliopistokeskusten roolia on selkeytettävä. Nykyinen malli, jossa yliopistokeskus on riippuvainen emoylipistojen kulloisistakin ratkaisuista, on omiaan luomaan epävarmuutta tulevaisuudesta. Yliopistokeskusten asemaa tulisi selkeyttää sekä lainsäädännön että rahoituksen osalta.
Yliopistokeskuksille tulisi määritellä selkeämmät tehtävät ja antaa päätäntävaltaa tutkimus- ja koulutustoiminnan järjestämisessä erityisesti alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden tarpeet huomioiden. Tehtäviin ja päätäntävaltaan tulisi liittää myös yliopistokeskusten parempi resursointi ja rahoitus. Yliopistokeskuksen oman roolin vahvistaminen helpottaisi myös alueen muiden toimijoiden sitoutumista tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoiseen rahoittamiseen.
Satakunnan korkeakoulusäätiö pitää ongelmallisena yliopistokeskuksessa tapahtuvan tutkimuksen ja koulutuksen muuttamista etäkampusmallin suuntaan. Yllä sanotuista haasteista ja korjaustarpeista huolimatta nykymalli kahden yliopiston kanssa on toiminut hyvin. Etäkampusmallissa tulisi valittavaksi yhteistyötaho Tampereen ja Turun yliopistojen välillä. Nykymallissa kumpikin yliopisto ovat sitoutuneita toimintoihin yliopistokeskuksessa.
Sen sijaan Turun yliopiston hyvin toimivaa Rauman kampusta tulee edelleen vahvistaa. Kuten raportissa todetaan, kampuksella on tehty uraauurtavaa työtä ja kampukselle on myös investoitu vahvasti.
Yliopistokeskuksen ja muiden korkeakoulutoimijoiden yhteistyötä ja koordinaatiota tulisi lisätä sekä maakunnassa että maakunnan rajojen ylitse. Ensivaiheessa tätä voidaan edistää esimerkiksi raportissa esitetyllä yhteistyöfoorumilla.
Alakohtaisista kehitystarpeista Satakunnan korkeakoulusäätiö yhtyy raportissa esitettyihin näkökohtiin. Satakuntaan on viime vuosina suuntautunut merkittäviä kansainvälisiäkin investointeja muun muassa bio- ja kiertotalouden sekä liike-elämän palvelujen aloille. Perusteltua olisi ylioppilaspohjaisen metallijalostuksen tekniikan kandidaatin koulutuksen aloittaminen. Myös sote-alan osaajien tarve alueella on ilmeinen.
Satakunnan korkeakoulusäätiö pitää tärkeänä, että raportissa ja siihen annettavissa lausumissa esiin tuotuja näkemyksiä ja toimenpide-ehdotuksia toteutetaan ja tätä seurataan aktiivisesti. Säätiön näkemyksen mukaan Satakuntaliitto on erinomainen taho jatkotyöhön.
Satakunnan korkeakoulusäätiö sr
SAMPSA KATAJA
Sampsa Kataja
hallituksen puheenjohtaja